Auringonvalosta

Auringonvalo on se suora valo mikä tulee auringosta, ilman pilviä tai muita esteitä. Päivänvalo on se valaistus minkä aurinko tuottaa ja minkä me koemme silloinkin kun aurinko on pilvien takana

Ruotsissa on säännöt että eläimillä täytyy olla pääsy auringonvaloon.

Sioilla täytyy olla yhtenäinen aikajakso vähintäin 8 tuntia vuorokaudessa ympäristössä missä päivänvalo ei ei ole alempana kuin 40 luxia vaakasuoraa valaistus vahvuutta. Koska päivänvalo vaihtelee vuoden aikana täytyy sitä täydentää sähkövalolla aamulla ja illalla kun päivät ovat lyhyempiä pimeämmän vuodenajan aikana. Mutta jo tammikuussa muuttuvat päivät taas pitemmiksi.

Ihmisillä  jotka asuvat Ruotsissa on vähemmän aurinkotunteja verrrattuna niihin maihin jotka ovat lähempänä päiväntasaajaa mutta siitä huolimatta on Ruotsilla äärettömän hyvät edellytykset päivänvaloon. Arkkitehtuurin kokoonpano estää valitettavasti usein sen että päivänvalo pääsee sisään huoneisiin ja käytettäisiin täysin parhaimpana yleisvalaistuksena mikä voisi olla. Tarve käyttää päivänvaloa täysin palkein koko vuoden on ihmisille Tärkeä, katsomatta siihen missä asumme.

Pohjois-Euroopassa ei ole vastaavanlaisia määräyksiä ihmisille kuten eläimille, minimi lux vaatimustaso ja vaatimus että meidän täytyy oleskella päivänvaloympäristössä mikä tukee vuorokausirytmiämme ja käyttäytymistämme.

On tutkittu paljon sitä miten päivänvalo vaikuttaa meihin eri ympäristöissä. Thorbjörn Laike , ympäristöpsykologian professori Lundin yliopistolta on yksi tunnetuimpia tutkijoita Ruotsissa valaistus alueella.

Kysymys Thorbjörn Laikelle:

– Miten päivänvalo vaikuttaa meihin esim. varastotiloissa?

-Varastotilat ovat ympäristö mistä usein puuttuu päivänvalo. Tänä päivänä on olemassa järjestelmä millä voidaan siirtää päivänvaloa ikkunattomiin tiloihin. Tätä järjestelmää voidaan täydentää keinotekoisella valolla sinä aikana kun päivänvaloa ei ole saatavissa. Hyödyntämällä päivänvaloa on olemassa hyvät edellytykset säästää energiaa.  Samanaikaisesti tiedämme tänä päivänä että päivänvalon  spektraalilla  koostumuksella on  suotuisa vaikutus ihmiseen sekä  fysiologisesta näkökulmasta katsottuna mutta myöskin elämyksellisestä näkökulmasta katsottuna.

Päivänvalo vaikuttaa hyvinvointiimme ja  jopa  valve aikaan  ja uneen. Tämä spektraali jakautuma mikä vaihtelee päivän aikana enemmän lyhytaaltoisesta valosta aamulla ja enemmän pitkäaaltoisesta valosta illalla , säätelee sen että vuorokausirytmimme toimii oikealla tavalla. Lyhytaaltoisen valon avulla lakkaa melatonin tuotto ja me me pysymme hereillä.
Työskentely ikkunattomissa tiloissa aiheuttaa monesti sen että saamme säteilyä minkä lyhytaaltoisen valon määrä on matala  ja siten  melatonituoton lakkaaminen on heikko. Se merkitsee meille ihmisille että  on vaikea nukahtaa ja että uni jopa häiriintyy. Uniongelmat voivat johtaa siihen että emme pysty hoitamaan työtehtäviämme yhtä hyvin. Jopa tutkimukset missä on tutkittu konttoriympäristöä osoittavat samantapaisia tuloksia. Tutkimustulokset osoittavat että päivänvalon dynaaminen luonne vaikuttaa meidän tulkintaamme ympäristöstä. Ihminen tarvitsee vaihtelua ympäristöönsä tietyissä puitteissa. Päivänvalo edistää tätä myönteisellä tavalla. Tänä päivänä on tutkimustietoa mikä osoittaa selvästi että  ihmisten hyvinvointi voidaan yhdistää ympäristötekijöihin  kuten esim. päivänvalon dynamiikkaan. Tiedämme myös että hyvinvointi on tärkeä tekijä hyvään työsaavutukseen.

Thorbjörn Laiken luennon aikana näyttää hän tutkimuksen ryhmästä koululapsia  ikkunattomassa luokkahuoneessa  verrrattuna  ryhmään jolla on ikkuna luokkahuoneessa.  Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita katsoman josko päivänvalolla on merkitystä, reagoivatko lapset eri tavalla ?

Tulokset osoittavt että on merkitystä jos on päivänvaloa sekä suhteessa biologisiin tekijöihin että myöskin suhteessa psykologisiin, käyttäytymistekijöihin. Kyky tehdä yhteistyötä ja auttaa toisia on suurempi, enemmän taipuvaisuutta yhteistyöhön. Se vaikuttaa suorituskykyyn myönteisesti, lukutaito paranee. Voidaan myöskin todeta että sairauslomat vähenevät, kun päivänvaloa on saatavilla.

MITEN VOIDAAN SAADA PÄIVÄNVALOA SISÄLLE RAKENNUKSIIN?

Parhainta olisi jos päivänvalon saatavuus yhdistetään mahdollisesti  näkymään tiloista missä oleskellaan  ja täydennettäisiin  päivänvaloratkaisuilla katosta, jotta saataisiin sisälle päivänvaloa sinne minne valo tavallisista ikkunoista ei ulotu. Täten voimme ihmisinä parhaiten.  Päivänvalo valaistus ei voi täysin korvata keinotekoista valoa koska  keinotekoista valoa tarvitaan kun ulkona on pimeätä. Samalla tavalla keinotekoinen valo ei voi täysin korvata päivänvaloa koska kehomme tatvitsevat päivänvaloa päiväsaikaan.

Koska oleskelemme jopa 90% ajastamme sisätiloissa ,on tärkeää että  me saamme päivänvaloa.
Ylläolevissa kuvissa ei saada päivänvaloa sisään ,vaikka ulkona on täysi päivänvalo. Yhdistelmä ikkunalla mistä on mahdollisuus näkymään ja saada sisälle päivänvaloa ylhäältä , pintoihin mihin  valo ikkunasta ei ulotu, olisi paras ratkaisu.

Riippuen rakennusten eri suunnitteluista  ,esim.rakennusten leveydestä ja syvyydestä  niin ikkunavalolla on helpompi tai vaikeampi ulottua sisälle ja valaista  kaikki huoneen osat. Säännöt mitkä meillä on Ruotsissa  koskien päivänvaloa rakennuksissa perustuvat vanhoihin kokemuksiin , esim. kun pystyimme ainoastaan saamaan päivänvaloa/auringonvaloa sisälle ikkunoista. Rakennussäännöt määrättiin ennen kuin  meillä oli tuntemusta siitä kuinka paljon päivänalo vaikuttaa hyvinvointiimme ja biologisiin tekijöihin, jotka säätelevät valve aikaamme ja untamme sekä myöskin  psykologisia tekijöitä ja käyttäytymistämme. Tänä päivänä ovat nimenomaan taitavat valoarkkitehdit ja kiinteistöomistajat ne jotka varmistavat sen että saamme tarpeeksi päivänvaloa sisälle rakennuksiimme.

Solatube perustettiin Ruotsiin 2011. Solatube on olemassa useammissa kuin  75 maassa ja viettää  25-juhlavuottaan maailmalla  2015. Englannissa Solatube on vaikuttanut vuodesta 2000.
ARUP on yksi Englannin suurimmista  konsulttiyrityksistä  mm. rakentamisessa ja infrastruktuurissa. Yllä on filmi mikä näyttää mitä  yksi ARUPin työntekijä  pitää  Solatubesta.

PÄIVÄNVALORATKAISUT RIITTÄMÄTTÖMÄN IKKUNAVALON YHTEYDESSÄ

Minutkadun  esikoulu i Göteborgin kunnassa toivoi saavansa päivänvaloa siihen huoneeseen mitä lapset käyttävät ruokahuoneena ja leikkihuoneena.

Huoneessa oli Iso ikkuna  , mutta se oli pohjoispuolellamen , mikä useimmiten oli varjossa ja ikkunasta näkyi kalliolle päin. Sen takia  ei ollut hyvää näkymää eikä myöskään saatu sisälle tarpeeksi päivänvaloa.
Sen jälkeen kun neljä kpl.Solatube 290 DS asennettiin  huoneeseen  virtasi päivänvaloa sisälle huoneeseen ja keinotekoinen valo oli usein sammutettu päiväsaikaan.

Kaikkein vasemmalla oleva ikkuna kuvassa kuuluu ruokahuoneeseen/leikkihuoneeseen. Neljän Solatubin kupolit ovat näkyvissä katolla.

Päivänvaloa kaikille

Moniin luokkahuoneissin on rakennettu  ikkunat ainoastaan toiselle puolelle luokkahuonetta. Tutkimustieto on osoittanut että lapset jotka istuvat ikkunan vieressä,  pystyvät paremmin yhteistyöhön ja auttamaan toisia. Heillä on siis enemmän taipumusta yhteistöhön verrattuna niihin lapsiin jotka istuvat kaukana ikkunoista. On osoittautunut että se vaikuttaa työkykyyn myönteisesti ja että lukutaito paranee ja että sairauspoissaolo vähenee kun päivänvaloa on saatavilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Skälligen koulussa Varbergn  kunnassa  oli perinteiset luokkahuoneet varustettuina ikkunoilla vain toisella puolella luokkahuonetta.  Solatube 750 DS asennettiin taaimmaiseksi luokkahuoneeseen. Näin saivat kaikki lapset tärketä päivänvaloa ja säästettiin energiaa koska  voitiin sammuttaa valo luokkahuoneessa.

Tekniset ratkaisut jotta saataisiin päivänvaloa sisälle.

Tavallisin tapa saada päivänvaloa sisälle on sivuikkunoitten kautta. Riippuen ikkunan koosta missä ilmansuunnassa se on sekä mahdollisista peittävistä tekijöistä ,saadaan sisälle eri määriä päivänvaloa.

Toinen tapa saada päivänvaloa on katosta. Kun ulkokaton ja sisäkaton väli on pieni voidaan käyttää  katto lyhtyjä , kattoikkunoita , kattovalo kupoleja tai muita  luonnonvaloja.

Kun ulkokaton ja sisäkaton välillä on välimatkaa ja halutaan levittää valoa huoneeseen prisman avulla niin on ratkaisuja millä johtaa sisälle päivänvaloa sinne minne sitä halutaan  ahdollisimman pienillä päivänvalon menetyksillä. Sitä voidaan esim. johtaa sisälle erittäin heijastavien  putkien kautta tai kuitikaapeleitten kautta. Kun haetaan päivänvaloa ylhäältä käsin saadaan kolmesta neljään kertaan enemmän päivänvaloa kuin
pystysuoraan laitetuista ikkunoista jotka ovat yhtä suuret. Solatubin valon jakelu on tasaisempi huoneessa  kuin verrattuna, ikkunavaloon eikä ole sokaisemisen vaaraa.Jos on, paneleita jotka seuraavat auringon sijaintia moottoreiden avulla ja keräävät sisälle päivänvaloa koko päivän ajan  ja sen jälkeen johtavat sisälle päivänvaloa  kuitukaapeleitten avulla silloin saadaan enemmän päivänvaloa sisälle kuin jos on yksi saman kokoinen ikkuna  ,joka ainoastaan kerää päivänvaloa yhdestä ilmansuunnasta. Tämän vuoksi on tärkeää ajatella kuinka paljon pivänvalao pystytään saamaan sisälle  yhteen tilaan ja miten valo jakaantuu huoneessa.

 

 

Solatubilla on patentoitu   kupoli ”Raybender” urat, Fresnelin linssi. Urat ohjaavat päivänvalon sisään erittäin heijastavaan putkeen katsomatta siihen mikä päivänvalo kulma auringolla on. Raybender kupoli ottaa sisään puolet enemmmän  valoa koko päivän ajan verrattuna ikunaan millä on sileä pinta samassa koossa .Sama pätee jos kupolissa olisi sileä pinta , silloin olisi matala päivänvalo kulkenut kupolin läpi  ja mennyt hukkaan katolla. Tämä merkitseee sitä että voidaan puolittaa laskettu  ikkunapinta ja kuitenkin saada sisälle yhtä paljon päivänvaloa koko päivän ajan  Raybenderin kupolin avulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valo on kaikissa kulttureissa symbolisoinut sitä voimaa mikä antaa elämää. Ihmiset,eläimet ja kasvit  ovat riipuvaisia siitä voidakseen voida hyvin. Ja on tieteellistä todistusaineistoa tästä.  Meille jotka asumme täällä kylmässä pohjoisessa on valolla aivan erityinen merkitys.  Me kaipaamme sitä kun pimeys on pahimmillaan talvella. Lumoudumme siitä kevään ensimmäisten oikeitten aurinkotuntien  aikana ja pitkien kesäiltojen aikana. Kaipaamme sitä  kun päivät lyhenevät syksyllä. Tarvitsemme sitä voidaksemme paremmin kun olemme sairaita tai masentuneita. Kummallista kyllä on valo usein toisella sijalla kun suunnittelemme työpaikkojamme ja julkisia ympäristöjä.

Viihtyisässä ja kauniissa päivänvalo ympäristössä voimme paljon paremmin. Jaksamme enemmän ja  suoritamme paremmin työtehtävämme. Siksi on tärkeää asettaa ihmisten tarpeet keskeiselle sijalle kun suunnitellaan valaistusta uudessa rakentamisessa ja lisärakentamisessa sekä uudelleen rakentamisessa.